Joten puhe on sitten kenestäpä muusta kuin tuosta hyytävästä herrasmiehestä, Hannibal Lecteristä! Ei täällä kirjastossa ainakaan päällimmäisenä aiheena näyttänyt Harrisin tuotokset olleen esillä, joten avasimpa nyt tällaisenkin keskustelun.
Kumpi loi populäärikulttuurihahmon, Harris vai sir Anthony Hopkins?
Tietenkin Harris loi Hannibalin, ei siitä epäilystäkään. Joskus vain huomaan miettiväni, tunnenko toisenlaista Hannibalia kuin elokuvien hahmon. Vaikka Harris ensikertaa kirjoitti Hannibalista, ja elokuvat ovat hänen kirjoihinsa perustuvia, tuntuu että sielu saatiin vasta Hopkinsilta. Onko mielipiteitä?
Olen saanut kaikki muut Hannibalia käsittelevät kirjat luettua paitsi Punaisen lohikäärmeen(mikä onkin listallani heti seuraava kiireiden hellitettyä) ja olen ollut myyty tohtori Lecterille jo kaksi kertaa. Ensimmäisen kerta tapahtui katsoessani Silence of the lambsin: "You know what you look like to me, with your good bag and your cheap shoes? You look like a rube. A well scrubbed, hustling rube with a little taste."
Toisen kerran ihastuin lukiessani "Hannibal"in. Lecterin ajatusmaailma oli niin kamalan kiehtova, että siihen uppoutui täysin(ja tahdoin rakentaa Ajatuslinnan ^^). Kirja olikin ehkä sen takia juuri parempi Uhrilampaisiin verraten, sillä se esitteli juuri sen hahmon johon kipeimmin tahdoin tutustua.
Erikoistahan on(mutta ei ennenkokematonta) että julman tappajan mielenmaisemasta voi näin kamalasti kiinnostua, mutta miksi? Mikä on Hannibalin viehätysvoiman salaisuus? Tiedän etten ole takuulla ainut tässä jamassa oleva.
Ja vielä, rikkoiko Nuori Hannibal mielestänne jo luotua tarinaa, vai täydensikö se sitä sopivasti. Ajatuksia...
Kumpi loi populäärikulttuurihahmon, Harris vai sir Anthony Hopkins?
Tietenkin Harris loi Hannibalin, ei siitä epäilystäkään. Joskus vain huomaan miettiväni, tunnenko toisenlaista Hannibalia kuin elokuvien hahmon. Vaikka Harris ensikertaa kirjoitti Hannibalista, ja elokuvat ovat hänen kirjoihinsa perustuvia, tuntuu että sielu saatiin vasta Hopkinsilta. Onko mielipiteitä?
Olen saanut kaikki muut Hannibalia käsittelevät kirjat luettua paitsi Punaisen lohikäärmeen(mikä onkin listallani heti seuraava kiireiden hellitettyä) ja olen ollut myyty tohtori Lecterille jo kaksi kertaa. Ensimmäisen kerta tapahtui katsoessani Silence of the lambsin: "You know what you look like to me, with your good bag and your cheap shoes? You look like a rube. A well scrubbed, hustling rube with a little taste."
Toisen kerran ihastuin lukiessani "Hannibal"in. Lecterin ajatusmaailma oli niin kamalan kiehtova, että siihen uppoutui täysin(ja tahdoin rakentaa Ajatuslinnan ^^). Kirja olikin ehkä sen takia juuri parempi Uhrilampaisiin verraten, sillä se esitteli juuri sen hahmon johon kipeimmin tahdoin tutustua.
Erikoistahan on(mutta ei ennenkokematonta) että julman tappajan mielenmaisemasta voi näin kamalasti kiinnostua, mutta miksi? Mikä on Hannibalin viehätysvoiman salaisuus? Tiedän etten ole takuulla ainut tässä jamassa oleva.
Ja vielä, rikkoiko Nuori Hannibal mielestänne jo luotua tarinaa, vai täydensikö se sitä sopivasti. Ajatuksia...
Joka tapauksessa, olen kyllä suunnitellut lukevani Uhrilampaat, Punaisen loharin ja Nuoren Hannibalin sekä katsoa kaikki elokuvat. Kesällä, kun äiti ei ole kotona pomottamassa. Hannibalista kiehtovan tekee se, että raa'an murhaajan lisäksi hänellä on sivistystä ja charmia. Hän osaa soittaa pianoa (Hannibalissa flyygeliä) ja ymmärtää taiteesta. Hänen nimensä on myös jotenkin hieno: "Cannibal" Hannibal. Hänen kohtalonsa oli selvästi sinetöity jo ristiäisissä. Jos yhtään tykkää verisemmistä kirjoista, kannattaa lukea Thomas Harrisia.